Pienhiukkaset ovat nano- ja mikrokoisia ilmassa leijuvia epäpuhtauksia, joita hengitämme väistämättä päivittäin. Maailman terveysjärjestö WHO on luokitellut ilmansaasteet aikamme merkittävimmäksi yksittäiseksi terveysuhaksi.
Kokosimme viiden kohdan listan – mitä pienhiukkasista pitäisi tietää.
1. Pienhiukkasten terveyshaitat ovat totta
Pienhiukkaset voivat aiheuttaa nuhaa, yskää ja muita ärsytysoireita. Ne lisäävät riskiä sairastua mm. aivoinfarktiin ja keuhkosyöpään. Pienhiukkasilla on yhteys myös esimerkiksi neurologisiin sairauksiin ja raskausajan häiriöihin. Niiden vaikutusta voi verrata tupakan polttoon.
2. Pienhiukkaset sisäilmassa – saattavat olla peräisin myös ulkoa
Ulkoilman pienhiukkaset, kuten raskasmetallit, kulkeutuvat sisätiloihin. Näin liikenteen ja energiantuotannon pienhiukkasten haitat ovat läsnä myös sisäilmassa. Pienhiukkasia syntyy merkittävästi myös sisätiloissa kuten yritysten tuotantotiloissa materiaaleja työstettäessä tai keittiöissä ruuan valmistuksessa.
3. Pienhiukkanen kuljettaa virusta ja auttaa sitä leviämään tehokkaammin
Virus on ultrapieni hiukkanen, jota toinen pienhiukkanen kuljettaa. Pienhiukkasten torjunta vähentää myös viruksia ilmasta.
4. Pienhiukkaset tekevät meistä tyhmempiä
Haittavaikutukset eivät rajoitu vain terveyshaittoihin vaan pienhiukkaset vaikuttavat tutkimusten mukaan myös mm. työtehoon ja oppimiseen.
5. Pienhiukkasten mittaus antaa tietoa hiukkasten määrästä ilmassa
Pienhiukkasmittaus (mm. PM2.5 ja PM10) jota tehdään ympäri vuorokauden, kertoo, onko tilassa tarpeen lisätä suodatusta. Mauttomat, värittömät ja hajuttomat hiukkaset näkyvät ainoastaan mittauksissa – mittaamatta et voi tietää, altistutko esimerkiksi työpaikalla pienhiukkasille.
Tutkimuksissa on havaittu pienhiukkasten aiheuttavan terveyshaittoja jo varsin alhaisissa pitoisuuksissa. Uusin ohjeistus (2021) laskee pienhiukkasten suositusarvot puoleen edellisestä, 2005 annetusta ohjeistuksesta.
Uudet suositusarvot PM2.5 hiukkasille ovat
5 µg/m3 vuosikeskiarvolle (aiemmin 10 µg/m3), ja
15 µg/m3 24-h keskiarvolle (aiemmin 25 µg/m3)
Tämä WHO:n ohjeistus on maailmanlaajuinen, ja koskee sekä ulko- että sisätiloja. Ohjeistukseen voit tutustua tarkemmin WHO:n sivuilta (vain englanniksi). Kokosimme yhteen viiden kohdan listan, mitä jokaisen tulisi tietää pienhiukkasista.
1. Pienhiukkaset aiheuttavat vakavia terveysuhkia
Pitkäaikainen altistus kohonneille hiukkaspitoisuuksille saattaa johtaa vakaviinkin terveyshaittoihin. Aihetta on tutkittu maailmanlaajuisesti paljon, ja terveysvaikutukset tunnetaan jo hyvin. Pienhiukkaset tunkeutuvat elimistöön, ohittaen normaalit kehoomme rakennetut puolustusmekanismit. Mitä pienempi hiukkaskoko, sitä pidemmälle ne pääsevät tunkeutumaan – ultrapienet hiukkaset aina keuhkorakkuloihin ja verenkiertoon saakka.
Pienhiukkasia ovat mm. nokihiukkaset, bakteerit, mikrobit ja pöly.
Pienhiukkasiin liitettyjen terveyshaittojen listalle kuuluvat mm.: ärsytysoireet ja lievät hengityselinoireet, kuten kurkun ja silmien kutina, nuha ja yskä, sekä vakavammat vaikutukset, kuten kohonnut riski aivoinfarktiin, keuhkosairauksiin, keuhkosyöpään ja sydäninfarktiin. Lisäksi pienhiukkasilla on havaittu olevan yhteys muihin syöpiin, diabetekseen, neurologisiin sairauksiin sekä raskaudenaikaisiin häiriöihin. Pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan Suomessa noin 1800 ennenaikaista kuolemaa vuosittain.
Aiheeseen voi tutustua tarkemmin mm. THL:n tai WHO:n (vain englanniksi) sivuilta.
2. Pienhiukkaset kulkeutuvat tehokkaasti sisälle
Pienhiukkasten tärkeimmät lähteet ovat ulkona. Suomessa näitä ovat erityisesti liikenne, teollisuus, kaukokulkeuma ja puun pienpoltto. Ilmanlaadun erot ulkona voivat olla hyvinkin paikallisia liikenteestä johtuen, tai esimerkiksi pientaloalueilla, jossa puuta poltetaan paljon. Kaupunkialueella jo naapurikorttelissa saattaa olla huomattavasti parempi tai huonompi ulkoilmanlaatu, riippuen siitä miten ruuhkaisen tien varrella ollaan.
Vietämme kuitenkin ajastamme suurimman osan sisätiloissa. Siksi erityisesti sisäilmanlaadulla on iso merkitys terveydelle.
Ulkoilman pienhiukkaset kulkeutuvat tehokkaasti sisätiloihin. Ulkoilman pienhiukkaset kulkeutuvat sisälle ilmanvaihdon kautta, avattavien ovien ja ikkunoiden kautta sekä tiivistämättömien, vuotavien rakenteiden kautta. THL:n tutkimuksen mukaan myös Suomessa pienhiukkaset löytävät taitavasti tiensä sisätiloihin, vaikka rakennuskanta meillä onkin yleisesti ottaen tiivistä.
Toimialakohtaisesti työpaikoilla saattaa olla myös merkittäviä omia pienhiukkaslähteitä. Me Air0:lla olemme mitanneet hyvin korkeita hiukkaspitoisuuksia toimistotiloissa, joiden seinän takana on esimerkiksi tuotantotilat (puun- tai metallintyöstöä) tai runsaasti ajoneuvoliikennettä (mm. kuljetusala). Tutustu case-esimerkkiin aiemmassa blogikirjoituksessamme.
3. Pienhiukkasilla on merkittävä rooli myös virusten leviämisessä
Virukset ovat ultrapieniä hiukkasia (koko vaihtelee 0,02-0,5 μm, koronavirus SARS-CoV-2 on halkaisijaltaan 0,05-0,12 μm), jotka leijuvat ilmassa tyypillisesti toisen pienhiukkasen pinnalla. Siksi on loogista, että virukset myös leviävät tehokkaammin ilmassa, jossa pienhiukkasia on runsaammin.
Koronaviruksen osalta aihetta on ehditty tutkia jo runsaasti. Esimerkiksi Nature-lehdessä julkaistu artikkeli toteaa, että pienhiukkaset toimivat koronaviruksen kuljettajina ilmassa, ja mahdollistavat siten epäsuorat tartunnat.
Yleisesti ottaen altistuminen kohonneille pienhiukkastasoille vaikuttaa keuhkoihin ja siten altistaa myös hengitystiesairauksille (kuten COVID-19). Muun muassa tässä Harvardin tutkimuksessa havaittiin, että pieni lisäys pienhiukkaspitoisuuksissa nosti huomattavasti COVID-19 kuolleisuutta.
4. Pienhiukkaset aiheuttavat myös kognitiivisten taitojen laskua
Tuoreen Harvardin tutkimuksen mukaan kohonneet pienhiukkas- ja hiilidioksiditasot vaikuttavat akuutisti työikäisten kognitiivisiin taitoihin.
Tutkimus on käänteentekevä siinä mielessä, että ensimmäistä kertaa nuorilla, terveillä aikuisilla havaittiin välitöntä tarkkuuden ja nopeuden alenemaa, pienhiukkas- ja hiilidioksidipitoisuuksien ollessa koholla.
Pienhiukkaspitoisuuksilla on siten suora vaikutus esimerkiksi oppimiseen sekä työtehoon.
5. Pienhiukkasia voidaan mitata ja puhdistaa sisäilmasta
Pienhiukkaset ovat hajuttomia, mauttomia ja ihmissilmälle näkymättömiä. Jotain sisäilman hiukkaspitoisuuksista voi päätellä ulkoilman laadusta. Esimerkiksi Helsingissä HSY julkaisee myös hyvin paikallisia ulkoilman hiukkaspitoisuuksia (ks. ”ilmanlaatu juuri siellä missä olet”).
Sisäilman hiukkaspitoisuuksista voidaan kuitenkin varmistua vain mittaamalla sitä sisäilmasta.
Siinä missä ilmastotyö ja ilmansaasteet on kokonaisuutena hidasta ja vaatii koko yhteiskunnan yhteisiä tekoja, sisäilman laatuun voidaan vaikuttaa yksilötasollakin. Hyvä uutinen siis on, että hiukkaspitoisuuksia voidaan mitata, ja tarpeen mukaan myös tehokkaasti puhdistaa sisäilmasta.
Me Air0:lla mittaamme sisäilman pienhiukkastasoja jatkuvan mittauksen sensoreilla. Mittauksiimme sisältyvät hiukkaskoot PM10, PM5, PM2.5 ja PM1. Lisäksi tarjoamme ultrapienten hiukkasten tarkkuusmittausta lyhyempinä mittausjaksoina. Tutustu Air0:n sisäilman mittaus -palveluun.
Puhdas sisäilma on oleellinen osa turvallisia ja terveellisiä olosuhteita. Tutustu myös Air0:n tehokkaisiin ilmanpuhdistimiin.
Mitkä ovat ilmanpuhdistimen tärkeimmät ominaisuudet?
Lue Viiden kohdan lista
