Pienhiukkaset ovat ilmansaasteita, joita hengitämme väistämättä päivittäin. Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut ilmansaasteet aikamme merkittävimmäksi yksittäiseksi terveysuhaksi. Nyt, ensimmäistä kertaa yli 15 vuoteen, WHO päätti uudistaa ohjeistuksensa koskien ilmanlaadun suositusarvoja. Kokosimme viiden kohdan listan, mitä pienhiukkasista pitäisi tietää juuri nyt.

Uuden tutkimustiedon valossa on havaittu pienhiukkasten aiheuttavan terveyshaittoja jo alemmissa pitoisuuksissa, kuin mitä aiemmin on tiedetty. Uusi ohjeistus laskee pienhiukkasten suositusarvot puoleen edellisestä, 2005 annetusta ohjeistuksesta.

Uudet suositusarvot PM2.5 hiukkasille ovat nyt

5 µg/m3 vuosikeskiarvolle (aiemmin 10 µg/m3), ja

15 µg/m3 24-h keskiarvolle (aiemmin 25 µg/m3)

WHO:n ohjeistus koskee koko maailmaa, sekä ulko- että sisätiloja. Uusiin ohjeistuksiin voit tutustua WHO:n sivuilta (vain englanniksi). Kokosimme yhteen viiden kohdan listan, mitä jokaisen tulisi tietää pienhiukkasista.

Pienhiukkaset PM2.5 ilmassa

1. Pienhiukkaset kulkeutuvat tehokkaasti sisälle

Pienhiukkasten tärkeimmät lähteet ovat ulkona. Suomessa näitä ovat erityisesti liikenne, teollisuus, kaukokulkeuma ja puun pienpoltto. Ilmanlaadun erot ulkona voivat olla hyvinkin paikallisia liikenteestä johtuen, tai esimerkiksi pientaloalueilla, jossa puuta poltetaan paljon. Kaupunkialueella jo naapurikorttelissa saattaa olla huomattavasti parempi tai huonompi ulkoilmanlaatu, riippuen siitä miten ruuhkaisen tien varrella ollaan.

Vietämme kuitenkin ajastamme suurimman osan sisätiloissa. Siksi erityisesti sisäilmanlaadulla on iso merkitys terveydelle.

Ulkoilman pienhiukkaset kulkeutuvat tehokkaasti sisätiloihin. Ulkoilman pienhiukkaset kulkeutuvat sisälle ilmanvaihdon kautta, avattavien ovien ja ikkunoiden kautta sekä tiivistämättömien, vuotavien rakenteiden kautta. THL:n tutkimuksen mukaan myös Suomessa pienhiukkaset löytävät taitavasti tiensä sisätiloihin, vaikka rakennuskanta meillä onkin yleisesti ottaen tiivistä.

Toimialakohtaisesti työpaikoilla saattaa olla myös merkittäviä omia pienhiukkaslähteitä. Me Air0:lla olemme mitanneet hyvin korkeita hiukkaspitoisuuksia toimistotiloissa, joiden seinän takana on esimerkiksi tuotantotilat (puun- tai metallintyöstöä) tai runsaasti ajoneuvoliikennettä (mm. kuljetusala). Tutustu case-esimerkkiin aiemmassa blogikirjoituksessamme.

2. Pienhiukkaset aiheuttavat vakavia terveysuhkia

Pitkäaikainen altistus kohonneille hiukkaspitoisuuksille saattaa johtaa vakaviinkin terveyshaittoihin. Aihetta on tutkittu maailmanlaajuisesti paljon, ja terveysvaikutukset tunnetaan jo hyvin. Pienhiukkaset tunkeutuvat elimistöön, ohittaen normaalit kehoomme rakennetut puolustusmekanismit. Mitä pienempi hiukkaskoko, sitä pidemmälle ne pääsevät tunkeutumaan – ultrapienet hiukkaset aina keuhkorakkuloihin ja verenkiertoon saakka.

Pienhiukkasiin liitettyjen terveyshaittojen listalle kuuluvat mm.: ärsytysoireet ja lievät hengityselinoireet, kuten kurkun ja silmien kutina, nuha ja yskä, sekä vakavammat vaikutukset, kuten kohonnut riski aivoinfarktiin, keuhkosairauksiin, keuhkosyöpään ja sydäninfarktiin. Lisäksi pienhiukkasilla on havaittu olevan yhteys muihin syöpiin, diabetekseen, neurologisiin sairauksiin sekä raskaudenaikaisiin häiriöihin. Pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan Suomessa noin 1800 ennenaikaista kuolemaa vuosittain.

Aiheeseen voi tutustua tarkemmin mm. THL:n tai WHO:n (vain englanniksi) sivuilta.

3. Pienhiukkasilla on merkittävä rooli myös virusten leviämisessä

Virukset ovat ultrapieniä hiukkasia (koko vaihtelee 0,02-0,5 μm, koronavirus SARS-CoV-2 on halkaisijaltaan 0,05-0,12 μm), jotka leijuvat ilmassa tyypillisesti toisen pienhiukkasen pinnalla. Siksi on loogista, että virukset myös leviävät tehokkaammin ilmassa, jossa pienhiukkasia on runsaammin.

Koronaviruksen osalta aihetta on ehditty tutkia jo runsaasti. Esimerkiksi Nature-lehdessä julkaistu artikkeli toteaa, että pienhiukkaset toimivat koronaviruksen kuljettajina ilmassa, ja mahdollistavat siten epäsuorat tartunnat.

Yleisesti ottaen altistuminen kohonneille pienhiukkastasoille vaikuttaa keuhkoihin ja siten altistaa myös hengitystiesairauksille (kuten COVID-19). Muun muassa tässä Harvardin tutkimuksessa havaittiin, että pieni lisäys pienhiukkaspitoisuuksissa nosti huomattavasti COVID-19 kuolleisuutta.

4. Pienhiukkaset aiheuttavat myös kognitiivisten taitojen laskua

Tuoreen Harvardin tutkimuksen mukaan kohonneet pienhiukkas- ja hiilidioksiditasot vaikuttavat akuutisti työikäisten kognitiivisiin taitoihin.

Tutkimus on käänteentekevä siinä mielessä, että ensimmäistä kertaa nuorilla, terveillä aikuisilla havaittiin välitöntä tarkkuuden ja nopeuden alenemaa, pienhiukkas- ja hiilidioksidipitoisuuksien ollessa koholla.

Pienhiukkaspitoisuuksilla on siten suora vaikutus esimerkiksi oppimiseen sekä työtehoon.

5. Pienhiukkasia voidaan mitata ja puhdistaa sisäilmasta

Pienhiukkaset ovat hajuttomia, mauttomia ja ihmissilmälle näkymättömiä. Jotain sisäilman hiukkaspitoisuuksista voi päätellä ulkoilman laadusta. Esimerkiksi Helsingissä HSY julkaisee myös hyvin paikallisia ulkoilman hiukkaspitoisuuksia (ks. ”ilmanlaatu juuri siellä missä olet”).

Sisäilman hiukkaspitoisuuksista voidaan kuitenkin varmistua vain mittaamalla sitä sisäilmasta.

Siinä missä ilmastotyö ja ilmansaasteet on kokonaisuutena hidasta ja vaatii koko yhteiskunnan yhteisiä tekoja, sisäilman laatuun voidaan vaikuttaa yksilötasollakin. Hyvä uutinen siis on, että hiukkaspitoisuuksia voidaan mitata, ja tarpeen mukaan myös tehokkaasti puhdistaa sisäilmasta.

Me Air0:lla mittaamme sisäilman pienhiukkastasoja jatkuvan mittauksen sensoreilla. Mittauksiimme sisältyvät hiukkaskoot PM10, PM5, PM2.5 ja PM1. Lisäksi tarjoamme ultrapienten hiukkasten tarkkuusmittausta lyhyempinä mittausjaksoina. Tutustu Air0:n sisäilman mittaus -palveluun.

Puhdas sisäilma on oleellinen osa turvallisia ja terveellisiä olosuhteita. Tutustu myös Air0:n tehokkaisiin ilmanpuhdistimiin.

Haluatko oppia lisää toimiston sisäolosuhteista, ja niiden merkityksestä työtehoon ja hyvinvointiin? Lataa ilmainen oppaamme!